Mitä kesä jätti? – Vieraana Aliisa Holkko

Sosiaalipsykologi, kirjailija ja puhuja Aliisa Holkko vietti kesän, joka palautti mieleen leikin, levon ja sen, ettei tarvitse pärjätä yksin. Mukana oli mansikkapipo ja pop-up-hedelmäsalaattibaari, karaokeilta puutarhajuhlissa sekä viikko Lapin erämaassa, jossa puhelin pysyi suljettuna rinkassa.

Astu sisään Aliisan kesätunnelmiin ja lue, mitä lepo tekee luovuudelle ja miksi tarvitsevuus voi olla voimaa ennen syksyn keikkoja.

Mikä oli tämän kesän paras hetki sinulle?

Kesällä oli monenlaisia hetkiä, jotka voisi mainita. Jostain syystä tässä haluan nostaa esiin hetken, joka oli aika pieni ja arkinenkin. Ystäväni oli kutsunut minut syömään eräänä päivänä. Tulin kuitenkin harmillisesti flunssaan juuri tuona päivänä ja jouduin siksi perumaan vierailun. Illalla ystäväni kuitenkin ilmestyi ovelleni uunituoreen makaronilaatikon kanssa. Hän oli ajatellut, että kipeänä en jaksa kuitenkaan kokata, joten hän toi ruuan minun luokseni. Samasta laatikosta riitti ruokaa useammalle päivälle, mikä oli pelastus flunssasta toipuessa ja siksi muistelen kyseistä elettä vieläkin lämmöllä.

Opitko jotain uutta tai muistitko jotain vanhaa, minkä olit unohtanut?

Kesä muistutti siitä, miten paljon rakastan luovia projekteja ja mahdollisuuksia leikkiin. Eräässä kesätapahtumassa innostuimme ystävieni kanssa pitämään pop-up hedelmäsalaattibaaria. Minulla oli mansikkapipo ja tarjoilin tuoreita mansikoita. Meitä ilahdutti nähdä, miten ihmiset ilahtuivat nähdessään baarimme.

Lisäksi muistin, miten hauskaa karaoken laulaminen on! En ole mitenkään hyvä laulaja, mutta olen aina rakastanut karaokea. Elokuisissa ystäväporukan puutarhajuhlissa laitoimme karaokeaitan pystyyn ja innostuin karaokepisteelle pitkäksi aikaa laulamaan useita nuoruuteni lempibiisejä, kuten Disney-elokuvien musiikki, Indicaa ja Pikku G:tä.

Aikuisuudessa ja etenkin työelämässä leikkisyys usein unohtuu. Jäämme helposti roolien ja maskien taakse, emmekä uskalla kunnolla heittäytyä, jotta emme nolaisi itseämme. Leikkisyys on kuitenkin tärkeä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden pilari. Leikkiin ja hassutteluun heittäytyminen vaatii riittävää turvallisuutta ja olikin ihanaa huomata, että kesällä löysin tieni ympäristöihin, joissa heittäytyminen tuntui turvalliselta.

Mitä tästä kesästä tuot mukanasi syksyn keikoille ja lavalle?

Minulle pysähtyminen ja etäisyys työstä vaikuttavat aina positiivisesti etenkin luovuuteen ja innostukseen. Kun luonnossa oleillessa kalenteri tyhjenee ja kiire rauhoittuu, mieleen tulee uutta tilaa ja aivot alkavat raksuttamaan. Innostuin tänäkin kesänä erilaisista luovista projekteista ja myös muistiinpanovihkoa täytyi kantaa ahkerasti mukana, jotta ideat sai kirjattua ylös. Tuleville keikoille tuonkin kesän rauhassa ruokitun inspiraation lisäksi tämän muistutuksen: kun teemme tilaa levolle ja hyvinvoinnille, se vaikuttaa positiivisesti myös työmme tuloksiin!

Mikä hetki tai tilanne sai sinut pysähtymään tänä kesänä?

Kävin ensimmäistä kertaa vaellus-meditaatio-retriitillä Lapin erämaassa. Retriitillä vietimme viikon ryhmän kanssa patikoiden, hiljentyen, yhdessä puuhastellen ja teltassa nukkuen. Useina päivinä edes matkapuhelinverkko ei toiminut, joten kännykkä pysyi suljettuna rinkassa. Viikko yksinkertaisten rutiinien äärellä ilman teknologiaa oli sellainen pysähtyminen, jota uskon että jokainen tämän päivän ihminen tarvitsisi. Erityisesti retriitiltä jäi mieleen luonto-dialogi-harjoitus. Siinä vietin tunnin katsellen erilaisia luonnon elementtejä ja pohtien millaisia viestejä näillä eri elementeillä voisi olla. Oli rauhoittavaa uppoutua katselemaan ja pohtimaan, mitä pieni ja hauras vaivaiskoivun taimi tai iso, sammaloitunut kivi voisivat viestiä.

Jos kesällä olisi ollut yksi tärkein oppi, mikä se olisi?

Yksi ydinteeseistäni on, että tarvitsevuus ei ole heikkoutta, vaan se voi parhaimmillaan olla voimavara ja ihmissuhteita kasassa pitävä liima. En kuitenkaan itsekään ole aina paras noudattamaan omaa kannustustani, vaan huomaan helposti turvautuvani yksin pärjäämiseen. Tämä kesä ei ollut helpoimmasta päästä ja sen ansiosta opin tukeutumaan läheisiini vieläkin paremmin. On ollut ihanaa huomata, että kun uskaltaa nojautua muita kohti herkällä hetkellä, vastassa on paljon käsiä valmiina kannattelemaan.

Miten pidit huolta itsestäsi lomalla – tai miten et, ja mitä siitä opit?

Tärkein tapani pitää itsestäni huolta oli rakkaideni kanssa vietetty aika. Vaikka olenkin työni puolesta perehtynyt ihmissuhteiden merkitykseen kohtuullisen syvällisesti, yllätyn silti yhä siitä, miten valtava, hermostoa rauhoittava voima toisen ihmisen tarjoamalla kanssasäätelyllä on. Samaa voimaa aion hyödyntää myös syksyn pimeydessä.

Mitä toivot, että syksyn yleisöt tuntevat tai saavat sinulta?

Toivon, että pääsen auttamaan mahdollisimman laajaa joukkoa ihmisiä muistamaan miten valtava merkitys laadukkailla yhteyksillä on meille ihmisille: ne auttavat meitä jaksamaan, suoriutumaan, luomaan uutta ja navigoimaan kestävämmin muutosten keskellä.

Mitä kesä jätti

Aliisan kesä jätti jälkeensä muistutuksen, joka istuu suoraan hänen työhönsä: yhteys toisiin ei ole pehmeys työn sivussa, vaan se, mikä pitää ihmisen kasassa. Kun kalenteri tyhjenee ja ympärillä on porukka, jonka kanssa uskaltaa heittäytyä, syntyy tilaa ideoille. Syksyn lavoille hän tuo kesän rauhassa ruokitun inspiraation ja saman viestin yleisölle. Laadukkaat yhteydet auttavat jaksamaan, suoriutumaan ja kulkemaan muutosten läpi.

TL;DR: Kesän parhaat pähkinänkuoressa

Makaronilaatikko oven taakse: Kesän mieleen jäänyt hetki oli pieni. Flunssa peruutti illallisen, ja ystävä toi uunituoreen makaronilaatikon, josta riitti ruokaa toipumispäiville.

Leikki ja karaoke: Pop-up-hedelmäsalaattibaari mansikkapipo päässä ja puutarhajuhlien karaoke muistuttivat, että leikkisyys on hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden pilari.

Lapin erämaa ilman puhelinta: Viikon vaellus-meditaatio-retriitti hiljensi. Tunti luonto-dialogia vaivaiskoivun taimen ja sammaloituneen kiven äärellä pysäytti.

Syksyn keikat: Mukaan lähtee levon ruokkima inspiraatio ja kesän oppi: tarvitsevuus ei ole heikkoutta. Laadukkaat yhteydet auttavat jaksamaan ja luomaan uutta.